Aurinkoinen Naantali: Paras Banana Split | Sunny Naantali: The Best Banana Split in Town

Naantali, Restaurant Merisali - the BEST Banana Spilt in town (and the

 

 

Hamburger Arroganz

We spent a week in Hamburg, Germany, with Spica. So buzy shopping. I just didn't have a moment to write anything here. Have no fear, I will post you later with my hints of the top shops in HH!

Hansakaupunki Hampuri: Parsaa, parsaa, parsaa! | Hansetown Hamburg: Spargel!

Hofbräu Wirtshaus am Speersort.

Turku Design Week - Late Night Shopping And Team SISuLi

Vaikka Helsinki onkin tänä vuonna design-pääkaupunki, niin designia löytyy Turustakin. Tarvitsee vain kurkistaa Turku Design Weekin ohjelmaa - tai muina vuodenaikoina Turun aarrekarttaa, niin pääsee asiasta jyvälle. Intouduimme Spican ja L.n kanssa yömyöhän shoppailukierrokselle. Reitti starttasi Kauppatori design-kontista, jäätelöratikan vierestä.

Helsinki may be the World Design Capital 2012 but you can find plenty of design in Turku, too. To find out what's hip, pop and hop on the Turku design front, all you need to do is to take a peek at the programme of the Turku Design Week - or the Turku Treasure Map. Spica, me and L. were tempted to join the late night shopping event. We started the money-spending frenzy at the design container at the Turku Market Place next to the ice-cream tram.

Turun aarrekartta, visuaalista iloittelua paikallisen Polkka Jam -designstudion tyyliin. Niin nätti, että sen voi vaikka kehystää matkamuistoksi. Miksi opaskartat eivät ole aina yhtä symppiksiä?

The visually appealing Turku Treasure Map has been designed by a local studio called Polkka Jam. It's so adorable that you could frame it as a souvenier! Why can't all maps be as cute as this one?

Shoppailukoitokseen täytyy valmistautua kunnon energiatankkauksella. Päädyimme Arnoldsiin, ikään kuin Turusta ei löytyisi YHTÄÄN mitään muutakaan, enemmän paikallisväriä omaavaa kahvilaa. Mutta tämä oli lähinnä ja avoinna.

Serious shopping requires an energy burst. We ended up at the Cafe Arnold's. Ok, so it's not that special or local or anything but it was close by and what's more important, still open.

Ensimmäiseksi pääsimme Televisioon. Se on sympaattinen lifestyle-putiikki, joka sijaitsee osoitteessa Hämeenkatu 32. Seuraa rohkeasti kylttejä rakennuksen sisäpihalle! Pihaa rajaa legendaarinen As.-Oy Pantern, joka ansaitsee myöhemmin oman postauksensa.

First stop, Televisio. Televisio is a charming lifestyle store located in the courtyard at Hämeenkatu Street 32. Just follow the signs! You can spot a legendary house called Pantern looming behind the shop.

Telkkari on runsaudensarvi. Minne katseesi käännätkin, löytyy silmäkarkkia, oivaltavia yksityiskohtia ja tahtoo ton -tavaroita mm. sellaisilta valmistajilta kuin Ivana Helsinki, Globe Hope, Second Chance, R/H, Minna Parikka, TAUKO, MUKAVA, vainio.seitsonen, PISTO, Camilla Mikama, COSTO, KaksiTtvå, Moral, Swedish Hasbeens, Samuij, Tiia Vanhatapio, Lustwear ja Month of Sundays. Myyjätär on aina pirteällä päällä. Tässä puodissa piipahtamisesta tulee aina hyvä mieli!

The store Televisio is a genuine cornucopia. Wherever you look there's eye candy, small clever details and gotta-get-goodies from such brands as Ivana Helsinki, Globe Hope, Second Chance, R/H, Minna Parikka, TAUKO, MUKAVA, vainio.seitsonen, PISTO, Camilla Mikama, COSTO, KaksiTtvå, Moral, Swedish Hasbeens, Samuij, Tiia Vanhatapio, Lustwear and Month of Sundays. The lady running the shop is always on a good mood. You won't leave this store feeling grumpy!

Tällä kertaa erityisiä ihastuksenväristyksiä aiheutti Sari Ahokaisen Sweet Pop -kauppakassi. Namut värit!

Lisää fiilistelykuvia Telkkarista löytyy Huvituksen Puisto-blogista.


This time I got goose pumps from Sweet Pop -shopper designed by Sari Ahokainen. Yummy colours!


You can admire more pics taken from the TV store at a blog called Huvituksen Puisto.

Pistäydyimme myös viehkossa vintageliikkeessä nimeltä Boutique Minne, joka sijaitsee Kaskenmäen rinteessä (Kaskenkatu 2) heti kulman takana Tekevisiosta lähtiessä. Tällä hetkellä koko Panternin talo on remontin vuoksi muovipussissa, mutta kun uskaltaa rohkeasti sukeltaa rakennustelineiden alle, löytää kyllä Minnen oven.

Puodin omistaja on onnistunut luomaan myymälään menneen ajan tunnelman. Jos kävisi niin hassusti, että vintage-asujen ja -asusteiden joukosta ei löydy mieleistä, liikkeen ompelimo vaatettaa asiakkaan tämän toiveiden mukaan.

Next stop, the charismatic vintage shop Boutique Minne, which is located in the Pantern house, just around the corner from Televisio and up the hill Kaskenmäki (Street Kaskenkatu 2). At the moment the Pantern building is under renovation and all covered in  plastic, but if you just dare to take a peek under the scaffolding, you'll be sure to find the entrance to the Boutique Minne.


The lady owning the store has really managed to create a flair of the days past in the shop. There is an extensive collection of vintage clothes and accessories available but if you can't spot anything you'd fancy, the boutique's own sewing studio is at your service.

Hepeneiden lisäksi tykästyimme Spican kanssa erityisesti näihin vintage-henkisiin medaljonkeihin.

Boutique Minnestä ja liikkeen omistajattaresta voi halutessaan lueskella lisää Project Dressing Mimia -sivustolta, jolla esitellään huomionarvoisia nuoria suunnittelijoita ja taiteilijoita.

Alongside with the dresses, Spica and I also adored these vintage-style medallions.

Lempi: Kevätlaulu parsan kasvaessa

Photo: http://www.flickr.com/photos/chicks57/1390049770/sizes/m/in/photostream/

Jos jokin viisu sopii taustamusiikiksi valkovuokkoketojen ja hiirenkorvien aiheuttamaan huumaan, niin se on tässä. Comedian Harmonists: Veronika, Der Lenz Ist Da. Veronika, kevät on tullut.

Tässä alkuperäisten koomikoiden laulamana.

Ja tässä kuvallisesti viihdyttävämpi version Hannover Comedian Harmonists-yhtyeen poikien nykyaikaisena versiona. Bongaa taustalta Hannoverin kaupungintalo! Hykerryttävää 1920-luvun fiilistä.

Comedian Harmonists oli ennen toista maailmansotaa yleisöä viihdyttänyt berliiniläinen lauluyhtye. Työttömäksi jäänyt näyttelijä Harry Frommermann laati 1927 lehteen ilmoituksen, jossa hän etsi laulajia. Koska taloudellinen tilanne Saksassa oli silloin kurja, kaikkiaan 70 miestä ilmoittautui koelauluun. Lopulta Comedian Harmonists-yhtyeen muodosti kuusi laulajaa ja pianisti.

Photo: http://creepsrecords.blogspot.com/2009/01/comedian-harmonists-wir-sind-von-kopf.html

 Yhtyeestä tuli tavattoman suosittu ympäri Eurooppaa ja se tunnettiin Yhdysvalloissakin. Vanhalta äänitteeltä voi kuulla, miten hyvin miehet osasivat laulaa yhteen: väliin jonkun laulajan ääni alkaa sooloilla muiden laulaessa taustalla ja sitten äänet taas yhtyvät harmonisesti.

Photo: http://www.planet-wissen.de/wissen_interaktiv/html-versionen/20er_jahre/index.jsp

Comedian Harmonists ei ollut natsien suosiossa. Kolme jäsenistä oli juutalaisia, yksi miehistä oli lisäksi naimisissa juutalaistaustaisen naisen kanssa. Myös yhtyeen englanninkielistä nimeä paheksuttiin. Kokoonpanon viimeinen yhteinen konsertti oli Hannoverissa 1934. Comedian Harmonists unohtui sodan melkeeseen, mutta löydettiin uudelleen 1970-luvulla. Yhtyeen tarina filmattiin 1997, elokuvan nimi on saksaksi Comedian Harmonists, englanniksi The Harmonists.

Photo: http://vitaphone.blogspot.com/2007/01/out-for-racket.html

Kipaleen sanat suomeksi:

Veronika, kevät on tullut,

tytöt laulavat tralalaa,

maailma on lumouksen vallassa.

Veronika, parsa kasvaa,

voi Veronika, kaikki vihertää,

lähdetään retkelle metsään.

Jopa isoisä sanoo isoäidille:

Veronika, kevät on tullut.

Tyttö nauraa, poika sanoo,

Neiti, tahtoisitteko vai ette,

ulkona on kevät,

runoilija Otto Valo

kokee velvollisuudekseen

kirjoittaa tämän runon:

Veronika, kevät on tullut…

Kaikki iloitsevat, kevät on tullut,

maailma on lumouksen vallassa,

Veronika, parsa kasvaa,

Oi, Veronika,

oi Veronikani, kaikki vihertää,

lähdetään retkelle metsään.

Jopa vanha kunnon isoisä

sanoo rakkaalle vanhalle isoäidille,

Veronkia, kevät on tullut!

Ja saksaksi:

Veronika, der Lenz ist da,
die Mädchen singen Tralala,
die ganze Welt ist wie verhext,
Veronika, der Spargel wächst,
ach Du Veronika, die Welt ist grün,
drum laß uns in die Wälder ziehn.
Sogar der Großpapa, sagt zu der Großmama:
Veronika, der Lenz ist da.

Mädchen lacht, Jüngling spricht,
Fräulein wolln sie oder nicht,
draußen ist Frühling,
der Poet Otto Licht
hält es jetzt für seine Pflicht,
er schreibt dieses Gedicht:

Veronika, ...

Sie sollen frohlocken, der Lenz ist da, Veronika
die ganze Welt ist wie verhext,
Veronika, der Spargel wächst,
o Veronika
Veronika, die Welt ist grün,
drum laß uns in die Wälder ziehn.
Sogar der liebe, gute, alte Großpapa,
sagt zu der lieben, guten, alten Großmama:
Veronika, der Lenz ist da.

¨

Veronika, spring has arrived

Veronika, spring has arrived,
The girls are singing tralala,
All the world is like bewitched,
Veronika, the asparagus is growing,
Oh my Veronika, the world is green,
So let's go wandering into the forests.
Even the grandfather says to the grandmother:
Veronika, spring has arrived.

Girl is laughing, lad is talking,
Young lady, do you want to or don't you,
Outside we have spring,
The poet Otto Light
Now thinks that it's his duty,
He writes this poem:

Veronika, ....

They shall rejoice, spring has arrived,
All the world is like bewitched,
Veronika, the asparagus is growing,
O Veronika
Oh my Veronika, the world is green,
So let's go wandering into the forests.
Even dear, good, old grandfather,
Says to dear, good, old grandmother:
Veronika, spring has arrived.

Laulun sanat saksaksi/ Lyrics: Lyricstranslate.

Seikkailujen saaristo: Qvidjan kartano, Parainen | Adventures in the Archipelago: Qvidja Manor, Pargas

Matkatessa Saariston Rengastietä kannattaa välillä ajaa harhapoluille. Lemlahden saarella Paraisilla kohoavat yllättäen keskellä saaristolaismaisemaa, Kuitiantien ja Kassorintien risteyksessä, jykevät kivimuurit. Qvidjan eli Lönnrotin suomentamana Kuitian kartanolinna kätkeytyy kesällä katseilta lehtien taakse, mutta näin keväällä sitä ei voi olla huomaamatta ohi ajaessaan.

Jos haluaa kokea, minkälaisissa rakennuksissa keskiajan ihmiset asuivat, kannattaa pistäytyä Qvidjassa. Suomessa on säilynyt vain kuutisen kappaletta vastaavia kivestä rakennettuja, keskiaikaisia kartanoita. Niistä Qvidja on vanhin. Tosin, jos tarkkoja ollaan, kukaan ei varsinaisesti asunut Qvidjan linnassa, vaan se pystytettiin pääasiassa puolustustarkoituksiin. Kuten tänäkin päivänä, talon väki asui kartanolinnan kupeessa sijainneissa puurakennuksissa.

Kun astuu sisään kartanolinnan rautaovesta, vastaan tulvahtaa menneisyyden tuoksu. Yli metrin paksuisten kiviseinien sisällä on vilpoisaa, vaikka ulkona lämmittää toukokuun aurinko. Ylempiin kerroksiin johtavat portaat narisevat kenkien alla niin reippaasti, että kävijä varmasti tajuaa, ettei niitä ole ihan eilen tehty.

Kivilinnan rakentamisen aloitti 1480-luvulla Joachim eli Jaakkima Fleming (k. 1495) kivirakentamiskiellon poistuttua, mutta ylemmät kerrokset valmistuivat vasta 1500-luvun puolen välin tietämillä. Vielä Kustaa Vaasan vieraillessa Qvidjassa, oli linnassa ylimpänä puolustuskerros tykkeineen. Kustaa-kunkun jatkaessa matkaa vei hän myös tykit mennessään. 1700-luvulla kartanon omisti apteekkari Lars Henrik von Mellin, joka päätti muuttaa kivilinnan viljavarastoksi - niinpä hän keksi kunnostaa rakennuksen ja korvata puolustuskerroksen nykyisellä, holvatulla katolla.

Puolustuksen lisäksi kartanolinnaa käytettiin vieraiden kestitsemiseen. Toisen kerroksen juhlasaliin katettiin rapupitopöytä mm. jo mainitulle Kustaa Vaasalle kahteenkin kertaan. Salia katsellessaan voi vieläkin aistia aavistuksen sen viidensadan vuoden takaisesta loistosta.

  

Nykyäänkin salissa voi juhlistaa merkkipäiviään. Lisäksi Qvidjassa järjestetään konsertteja, joiden yhteydessä yleisöllä on mahdollisuus tutustua kartanolinnaan. Ensimmäinen tilaisuus tarjoutuu 26. kesäkuuta 2012, jolloin pääsee nauttimaan Paraisten Urkupäivien kitarakonsertista. Elokuun 5. päivä voi suunnata Qvidjaan piknik-korin kanssa, silloin olisi tarkoitus toteuttaa Till havs! - Merta päin! -ulkoilmakonsertti.

Yksityiskohta salin kattoparrujen alkuperäisistä koristemaalauksista.

Salin seinällä on veikeä kuva Joachim Flemingistä. Siihen liittyy hupaisa tarina: Qvidjaan saapui mies, joka väitti omaavansa erityisen kyvyn löytää seinistä piiloon maalattuja, vanhoja maalauksia. Jonkin aikaa salia tutkailtuaan hän "löysi" tämän muotokuvan teksteineen kaikkineen. Mies paljastui huijariksi, joka oli etsinyt vastaavanlaisia maalauksia Turun linnastakin.

Ikkunalasit ovat suurimmaksi osaksi vanhaa lasia 1800-luvun lopulta. Silloinen kartanon isäntä Wolmar af Heurlin oli osakkaana kahdessakin eri lasitehtaassa. Säästäväisenä miehenä hän varusti talonsa ikkuna-aukot sellaisella tehtaiden valmistamalla epäkurantilla ikkunalasilla, joka ei kelvannut myyntiin.

Portaat johtavat vielä kolmanteen kerrokseen, jossa on kaksi holvattua kamaria. Niissä on yöpynyt kuninkaallisia ja kuljeskellut kuuluisuuksia. Esimerkiksi Johan Ludvig Runebergin tiedetään käyneen Qvidjassa. Silloin tilan emäntänä vaikutti Hedvig Maria Prytz, joka punnitsi kaikki vieraat kivilinnan pohjakerroksessa olleella viljavaa'alla.

Mittaustulokset merkittiin muistiin vaakakirjaan, josta yhä voi lukea, että kansalliskirjailijamme painoi 1827 kahdeksan lispuntaa ja viisi naulaa - eli rapiat 70 kg. Hyvä idea oman kodin vieraskirjaa ajatellen, nyky vaa'alla voi lisäksi ottaa muistiin kavereiden rasva- ja lihasprosentit.

Kartanolinnan sivurakennuksessa on aikoinaan toiminut panimo. Tila muutettiin 1930-luvulla kappeliksi talon kahden espanjantautiin kuolleen pojan muistoksi. Jos etsii persoonallista vihkipaikkaa, kannattaa harkita Qvidjan tunnelmallista kappelia.

Jos haluat päästä kurkistamaan kartanolinnan muurien sisäpuolelle, Suomen Saaristovaraus järjestää Qvidjaan retkiä tilauksesta. Pidäthän mielessä, että kartanon alue on siellä asuvien ihmisten kotipiha, ei yleinen museo.

Tiedonjanoisille:

Turun Sanomien perusteellinen artikkeli Qvidjasta.

Artikkeli Uppslagsverket Finland-sivustolla. Huomaa kuva puisesta kartanorakennuksesta vuodelta 1911!

Tietoja Qvidjasta Museoviraston sivuilla.

Haluatko tietää, miltä Qvidjan linna näytti satusetä Topeliuksen aikaan 1840-luvulla? Kurkista Valtion taidemuseon kokoelmiin!

Kansallisbiografiasta saa lisätietoja kartanon aiemmista isännistä Wolmar af Heurlinista, Wilhelm af Heurlinista, Håkan af Heurlinista,

Vuoden 1691 maakirjakartta, jossa kuvattuna Qvidjan alue.


Blogimerkintä atcsohlo-59 -blogissa Qvidja-vierailusta. Kuvituksena herttainen skräppäys-kuva!

Kuriositeetti käsitöiden ystäville: nk. isoäidinneliöitä virkataan useimmiten Qvidjasta kotoisin olleen Qvidi-Minan ohjeella. Hänestä kerrotaan enemmän Isoäidinneliöt-sivustolla. Paraisten kotiseutumuseossa on yhä esillä Qvidi-Minan jakku.

Lempi: Posliinihyasintti ja hämähäkkikrysanteemi | Faves: Puschikinia and Fuji Mum

Uusi lempikukkani on keväinen posliinihyasintti, tieteelliseltä nimeltään Puschikinia scilloides. Ihmettelin tällä viikolla kävelyretkellä näkemiäni valkoisia, pieniä kukkia ja mietin, mikä niiden nimi mahtaa olla. Piikkiön arkeofyyttibiologi huomasi Salvelan kartanon takapihalla kasvavan näitä samoja kukkia ja nimesi ne posliinihyasinteiksi.

Kukissa on hento, uusien kumitossujen hajua muistuttava makeahko tuoksu ja niiden pitäisi kestää hyvin maljakossa. Kuten jokainen kuvasta heti takaraivollaankin näkee, terälehtien läpikuultava valkoinen väri ja sininen koristeraita tuovat mieleen 1600-1700-lukujen kiinalaisten posliiniastioiden värityksen - siitä varmasti juontuu myös kasvin nimi. Vanha säätyläispihojen puutarhakukka.

Haluan posliinihyasintti-invaasion omalle pihalle! Biologi neuvoi, että kasvi leviää tehokkaasti siemenistä. Siispä siementenmestästyretkelle parin viikon päästä.

Kaikkien aikojen lempikukkani on kuitenkin lapsesta asti ollut hämähäkkikrysanteemi. Mummolla oli niitä aina maljakossa. Ne ovat siitä mahtavia kasveja, että ne näyttävät aivan epätodellisilta.

Blogia pitäessä oppii kaikenlaista. Kuten esimerkiksi sen, että päällisin puolin yksinkertaisilta näyttävät asiat ovat ovia, joidan takaa aukenee yhä uusia eri suuntiin johtavia ovia, ikkunoita ja kattoluukkuja. Näin kävi myös hämähäkkikrysanteemin kohdalla.

Ensinnäki sain tietää, että hämähäkkikrysanteemeja on myös keltaisia, valkoisia, oransseja ja vaalean violetteja, ei pelkästään limen vihreitä, kuten olin alunperin luullut. Sitten opin, että

• kiinalaiset arvostavat krysanteemiteetä, júhuā chá, jota on juotu ensimmäisen kerran Song-dynastian aikana (960-1279). Sitä juodaan erityisesti tuplaysi-juhlassa 9. syyskuuta.
• Carl von Linnén antama nimi chrysanthemum tarkoittaa kultaista kukkaa. 
• Nasa on todennut, että krysanteemit puhdistavat sisäilmaa tehokkaasti haitallisista kaasuista. Pitänee somistaa wc kimpulla krysanteemeja.
• krysanteemi on yksi kiinalaisten "neljästä herrasmiehestä" eli eri vuodenaikoja kuvaavista kukista, se symboloi syksyä.
• sievistelevä nimi takapuolelle on krysanteemiportti. (Tämä on ihan paras!)

Mielenkiintoista, että toinen lempikukistani on kevään, toinen syksyn kasvi. Molemmat siirtymäkausia. Toinen vähän tunnettu vanha, jo unohtumassa oleva puutarhakasvi, toinen monen kulttuurin keskeinen symboli.